sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Elvanse päivä 2

Toinen päivä ja kaikki hyvin. Nappasin lääkkeet aamupuuron kera eikä mitään ongelmaa havaittavissa. Iltapäivällä, n. 6 tunnin kuluttua huomaa että vauhti alkaa hiipua mutta ei tule huonoa oloa kuten metyylifenidraatin kanssa.

Mitään muuta sivaria en ole havainnut kuin ärtyneisyyden, mikä tuli Medikinetin ja Concertankin kanssa. Mä niin toivon että tämä olisi ohimenevää. Eikä tulisi mitään muuta haittaavaa.

lauantai 26. syyskuuta 2015

Elvanse, päivä 1

Aamulla sen nappasin, ensimmäisen söpön pienen vaaleanpunavalkoisen Elvanse-kapselin. Eilen
tarkistin verenpaineen joka oli 129 / 78 ja p76, tosi upeasti laskenut sen jälkeen kun lopetin Stratteran ja Voxran. Laittelen vähän muistiin tuntemuksia näiltä ensimmäisiltä päiviltä, jokaisen päivän omana postauksenaan.

Lauantai

  • 8.30 otin kapselin ja söin aamupalaa; rahkajugurtti, 2 pikkurieskaa ja4 dl kuppi pikakahvia maidolla ja makeutusaineella
  • 9.30 hiukkasen huippaava olo, flegmaattisuus katosi, innostuin siivoamaan tyttöjen vaatekaappia, laitoin myyntiin pari kirppistavaraa jotka on odotelleet myyntiin pääsyä muutaman kuukauden,  ja lapsen pyytäessä ryntäsin innoissani pelamaan Cars-monopolia
  • 10.44 hyperi olo. Suu käy ja tekisin kymmentä asiaa yhtä aikaa.
  • 13.22 Lasten vaatekaapit siivottu, lisää kamaa laitettu kirpulle, paikkoja järjestelty
    • RR 140 / 82 p82
  • Iltapäivällä tuntui kuin joku olis napannut kaikki virrat pois. Lääkkeen vaikutus kai hiipui, vaikka sen olis kuuulemma pitänyt kestää 10 - 13 tuntia. Tää tapahtui siis n. 8 tuntia lääkkeen otosta.
Mitään ihmeempiä sivuvaikutuksia en oo havainnut. Posket vähän poltteli kun kaappeja järjestelin mutta pumppu ei paukuttele hirveää vauhtia, ei hikoiluta eikä muutenkaan ole inha olo. Tuo aiemmin mainittu huimauskin meni ohi nopeasti. Katsotaan mitä huomenna tapahtuu.

perjantai 25. syyskuuta 2015

Taas vaihtuu lääke

Kovasti jo ehdin iloita Stratterasta, toimi hyvin ja vaikka verenpaine ja pulssi olivatkin vähän pystyssä, sen kanssa pystyi elää. Sitten iski se ällöttävin sivari; virtsavaivat eli ponnistusinkontinenssi ja rakon tyhjentämisvaikeudet. Kylläpä oli kuulkaa kiva käydä lenkillä kun joka askeleella lirahteli vaikka oli vessassa käynyt just ennen lähtöä. Vaikka hyödyt olivat valtavat, nuo sivarit kumosivat kuitenkin kaikki hyvät puolet ja ilmoitin lääkärilleni että nyt lähtee lääke vaihtoon. Eipä hän onneksi vastustellut vaan varasi mulle ajan.

Sunnuntaiaamupäivällä rupattelin tohtorini kanssa puolisen tuntia ja kävelin vastaanotolta ulos Elvanse-resepti kourassa. Lääkkeen kävin hakemassa vasta tänään, en uskaltanut aloittaa sitä työpäivänä vaan ajattelin odottaa viikonloppua. Huomenna sitten pitäisi nakata ensimmäinen söötti valkopinkki kapseli naamaan. Inholla odotan sykkeen ja verenpaineen nousua sekä runsasta hikoilua. Mutta jos mitään muuta haittaa ei ilmaannu, pärjännen noiden kanssa. Inhottavaa on toki asiakkaiden kanssa olla kun hiki kaatuu päältä, mutta eipä se auta kun kestää.

Menin ihan omin päin lopettamaan Voxrankin. Olo on ollut varsin seesteinen kun olen alkanut liikkua enemmän ja syödä kunnolla. Saa nähdä onko pahakin virhe, iskeekö masennus nyt uudestaan. Ennenkin oon sen virheen tehnyt että olen lopettanut masennuslääkkeen kun olo on hyvä (vaikka mun hoitajana pitäisi tietää paremmin!) ja eipä siinä ole mennyt kuin parista kk:sta puoleen vuoteen niin jo on taas ollut mieliala pohjamudissa. Olen nimittäin nyt huomannut että olen taas ihan toaaliväsynyt koko ajan ja ruokahalu / ruuan himo on ihan hirveä. Söisin jääkaapista valotkin jos se olisi mahdollista.

Toivon todella että Elvanse helpottaa tuota ylensyömistä, en kestä jos tämä kesän aikana pudonnut paino kipuaa taas takaisin. 12 kilon menetys on jo niin hieno saavutus että en halua tästä taas lihoa. Puhumattakaan siitä että kunto on kohentunut huomattavasti; jaksan jo juosta kokonaista puolitoista kilometriä putkeen ja tehdä etuheilautuksia 18 kg:lla. Mä haluan jatkaa treenaamista!!!


Laitetaas vielä perjantai-illan kevennykseksi tällainen: